En usko että yritysmuoto asiaan vaikuttaa, varsinkin pienissä osakeyhtiöissä (josta nytkin on kyse) on yrittäjä itse se joka kerran vuodessa kaivaa lompakostaan/käsilaukustaan kasan juuri ehkä lukukelpoisia kuitteja

Eikä alv-ohjeetkaan erittele yritysmuotoa. Mutta yksi kirjanpitäjä antoi neuvon että kaikki kirjataan sen mukaan jolloin kulu on yritykselle syntynyt, eli kun on maksettu työntekijälle. Tämä on kyllä ihan looginen päättely mielestäni. Toinen sen sijaan oli sinun kannallasi että vanhatkin kuitit "oikealle" kuukaudelle, vaikka joutuisikin tekemään korjausilmoituksia jne. Minä olen käyttänyt välimuotoa eli yleensä kuitin päivän mukaan mutta kovin vanhat alle 100e maksupäivälle tai samaan muiden kanssa. Eli jos saan nyt heinäkuun kuittien mukana puolen vuoden parkkilaput, pistän kyllä kaikki heinäkuun loppuun yhtenä tositteena. Sen sijaan 200e toimistotarvikkeita, ostopäivä toukokuussa, kirjaan toukokuullle ja teen korjausilmoituksen. Ja pidän puhuttelun ko. henkilölle että seuraavat kuitit ajallaan tai jää rahat saamatta
Mikä on käytännössä yleisin tapa? Ja mitä mieltä olette tuosta ensimmäisestä, että kirjataan kun kulu syntyy yritykselle? Itse kun mietin, olisi silloin tavara työntekijän omaisuutta kunnes hän saa maksun, eikä ole itse alv-rekisterissä joten ei saisi vähentää alv:a ollenkaan. Mutta toisaalta jos voidaan osoittaa että tavara on alunperinkin hankittu yrityksen tarpeisiin? Toisaalta, kuten sanoin, loogista, silloinhan kulu vasta syntyy. Ei kannata liikaa mietttiä?
Puhelinlasku kuulosti varsin selvältä, vai onko siihen muita mielipiteitä?