Pääomalainan takaisinmaksu Oy:ltä Oy:lle

[cooking]

Hei,

saisiko täältä taas apuja kun ei oma taito riitä?

Oy on lainannut vuosia sitten toiselle Oy:lle (lähipiiriyhtiö) pääomalainan 4000 euroa, ja nyt päättyneellä tilikaudella
toinen yritys on ollut tilanteessa, jossa tämä pääomalaina ei ole enää ollut tarpeellinen ja se on voitu maksaa korkoineen takaisin.

Kysymys nro 1: Mille tilille kirjataan pääomasta saatu korko, että näkyy oikein?

Kysymys nro 2: Pitääkö tilinpäätöksessä mainita asia jotenkin, miten? Entä veroilmoitus?

Kiitos jos joku jaksaisi neuvoa!

[Graf af Kexholm]

Hei,
Oletan että tarkoitat tässä lähipiiriyhtiöllä sitä, että esimerkiksi kummankin yhtiön osakkeet ovat saman luonnollisen henkilön hallussa, mutta että yhtiöt eivät omista toistensa osakkeita, eikä niiden yhtiöjärjestyksissä ole muita pykäliä, jotka aiheuttaisivat niiden välille virallista kytköstä.

Tässä tapauksessa Lainaaja Oy:llä on kirjanpidossaan vastaavissa 4000€ suuruinen erä esimerkiksi tilillä "Muut lainasaamiset". Oletetaan että Velallinen Oy maksaa yhteensä 4400€, eli 4000€ pääomaa ja 400€ korkoja. Tällöin kirjaat Lainaaja Oy:lle:
Per Pankkitili 4400
An Muut Lainasaamiset 4000
An Korkotuotot lainasaamisista 400 (tai muu vastaavan tyyppinen tulostili, joka on tuloslaskelmassa muissa rahoitustuotoissa).

Jos tuo korkojen määrä on jo kirjattu aikaisemmin vienneillä Per Korkosaamiset An Korkotulot (eli jaksotettu koko laina-ajalle), niin silloin kirjaukset muotoa:
Per Pankkitili 4400
An Muut Lainasaamiset 4000
An Korkosaamiset 400

Tuon kokoista summaa ei mututuntumani mukaan tarvitse erikseen mainita tilinpäätöksen liiketiedoissa, ellei Lainaaja Oy ole todella pieni yritys (esim. tase alle 5000€). Tuo korkotuotto on aivan normaalia veronalaistatuloa yritykselle, joka vaikuttaa tulokseen ja sitä kautta maksettaviin veroihin. ALV:ia siitä ei makseta.

[sskky.fi/tiedot/6070]

Se, onko pääomalainan saanut tai antanut lähipiiri tai lähipiiriyhtiö, ei ole merkitystä kirjanpitokäsittelyn kannalta muutoin kuin kirjanpidon tilinumeron kannalta. Eli jos on pääomalainasaaminen konserniyritykseltä tai omistusyhteysyritykseltä, ne on usein kirjattu eri tilille taseeseen kuin pääomalainasaaminen muusta kuin konserni- tai omistusyhteysyritykseltä.

KPL 5:5c:n mukaan pääomalaina voidaan merkitä taseessa omaan pääomaan, jos se täyttää IAS-asetuksessa säädetyt edellytykset. Muutoin pääomalaina merkitään taseessa vieraaseen pääomaan.

KILA 1979/2018: Jos pääomalaina on merkitty taseessa omaan pääomaan (IAS:n mukaisesti), siitä maksettu korko kirjataan osingon tavoin omaa pääomaa vähentäen (taseeseen). Jos pääomalaina on merkitty taseessa vieraaseen pääomaan, siitä maksettu korko kirjataan rahoituskuluksi (tuloslaskelmaan).

Suomen lainsäädännön mukaan tehtävissä tilinpäätöksissä on syytä kirjata pääomalaina vieraaseen pääomaan, jos ei ole tuota IAS:n edellytyksiä varmistanut.

Huomatkaa, että OYL 12 luku rajoittaa pääomalainan takaisinmaksua, jos kyse on OYL 12 luvun pääomalainasta.

Pien- ja mikroyrityksen ei PMA-asetuksen mukaan tarvitse antaa liitetietoa lähipiiritapahtumista, jos ne eivät ole olennaisia. Liitetieto tarvitsee antaa, jos lähipiiritapahtuma on olennainen eikä sitä ole tehty tavanomaisin ehdoin.

[sskky.fi/tiedot/6070]

Tulopuoli vielä... eli jos tuota pääomalainasaamista ei ole katsottu oman pääoma ehtoiseksi sijoitukseksi, siitä saatava korkotulo kirjataan tuloslaskelmaan korkotuloihin.

Sitten vielä erikseen se tuloverotus.

Osakeyhtiössä on vielä 2019 verovuonna tulolähdejako. Eli jos tilikausi päättyy 2019, pääomalainan korkotulon veronalaisuuden ja korkomenon vähennyskelpoisuuden osalta merkitystä on sillä, katsotaanko pääomalaina ja/tai pääomalainasaaminen EVL vai TVL -tulolähteeseen kuuluvaksi.

Korkomenon vähennyskelpoisuus 2019 päättyvällä tilikaudella: Jos pääomalaina tuloverotuksessa on katsottu vieraan pääoman ehtoiseksi, se on otettu yhtiön elinkeinotoimintaa, kuten investointeja varten, se katsotaan EVL-tulolähteeseen kuuluvaksi menoksi. Tällöin korkomeno vähennetään EVL-tulolähteen menona (samassa kuin muutkin liiketoiminnan menot). Muissa tilanteissa pääomalainan korkomeno on TVL-tulolähteen meno. Verohallinto on esim. katsonut, että jos pääomalainaa ei ole otettu elinkeinotoimintaa varten eikä sen ottaminen ole ollut elinkeinotoiminnan rahoittamiseksi välttämätöntä, korko kohdistuu TVL-tulolähteeseen. Merkitystä tällä on sillä, että jos yrityksellä ei ole TVL-tuloja, ei TVL-korkoa pysty vähentämään EVL-tuloista. Veroilmoituksella on omat "laatikkonsa" EVL-menoille ja omat "laatikkonsa" TVL-menoille.

Korkotulon veronalaisuus 2019 päättyvällä tilikaudella: Jos pääomalainasijoitus on liittynyt pääomalainan antaneen elinkeinotoimintaan (ja vieraan pääoman ehtoiseksi), se on EVL-tulo. Muutoin TVL-tulo.

Osakeyhtiöiden tulolähdejako poistuu 2020 verovuodelta. Verohallinto ei ole ohjeistanut miten tulolähdejako vaikuttaa näiden pääomalainojen korkojen vähennyskelpoisuuteen. Tulolähdejakon poistuminen ei ole ihan yksiselitteistä, sillä uutena käsitteenä on "muu omaisuuslaji". Tulolähdejaon poistumisesta: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Halli ... 7+2018.pdf. En ole itse ehtinyt tuohon perehtyä, täytyykin lukaista...

[cooking]

Hei,

nyt tuli kyllä niin perusteelliset vastaukset että ei voi muuta kuin hymyillä ja kiittää molempia avusta!