Myyntisaamiset ALV:lla vai ilman?

[Katsu]

Kysymys myyntisaamisten kirjaamisesta (lomake 5, kohta VIII Varallisuuslaskelma, 711 Myyntisaamiset).

Eli kirjataanko myyntisaamiset ALVillisina vai alvittomina. Olen yrittänyt kaivaa tätä vastausta ja monet ovat soittaneet asiaan liittyen veron palvelunumeroonkin. Sieltä on monet saaneet vastauksia alvin puolesta, että alvia vastaan oikeastaan 50/50. Eli joskus on neuvottu laittamaan summa alvillisena ja joskus alvittomana.

Oman käsitykseni ja maalaisjärjen mukaan myyntisaamiset täytyy tähän ilmoittaa ILMAN ALV:ia, koska kaikki muutkin kohdat veroilmoituksissa on ilman arvonlisäveroa. Muistaakseni myös yksityiskohtaisessa täyttöohjeessa on kohta, jossa sanotaan jotenkin näin "Verovelkoja tai -saamisia ei pidetä varallisuuslaskelmassa saamisina tai velkoina".. Joku jos löytää niin laittakoon.

Eli jos lasku 124e sis. alv 24% lähetetty asiakkaalle ja tämä ollut vuodenvaihteessa maksamatta, niin merkitsenkö myyntisaamisiin 100e vai 124e?

Toinen kysymys. Jos tähän otettaisiin ALV huomioon, niin eikö veroilmoituksen varallisuuslaskelman saamisiin/velkoihin täytyisi sitten laittaa myös esim. vielä maksamatta olevat ALV:t (esim. joulukuun ALV). Samoin mahdolliset tuloverojen "mätkyt"/palautukset... jnejne..

[Savon Jussi]

Myyntisaamiset samoin kuin ostovelat aina sillä summalla, joka saadaan/maksetaan. Siis alveineen. Asiakashan maksaa 124 euroa eikä 100 euroa.

ALV-velka on velka siinä missä muutkin velat, joten velkojen puolelle tilinpäätöksessä. (Samoin kuin mahdollinen alv-saaminen saamisiin.)

[Katsu]

Myyntisaamiset samoin kuin ostovelat aina sillä summalla, joka saadaan/maksetaan. Siis alveineen. Asiakashan maksaa 124 euroa eikä 100 euroa.

ALV-velka on velka siinä missä muutkin velat, joten velkojen puolelle tilinpäätöksessä. (Samoin kuin mahdollinen alv-saaminen saamisiin.)

Mitä seuraava lausahdus tahtoo sitten sanoa?
http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_ver ... uslaskelma_

Verovelat ja -saamiset
Kirjanpitolain (5. luku, 18 §) mukaisia laskennallisia verosaamisia ei pidetä varoina eikä laskennallisia verovelkoja velkoina nettovarallisuuslaskelmalla. Myös mahdolliset maksuunpanemattomat tuloverovelat ovat nettovarallisuuslaskennan ulkopuolella.

Asiakas maksaa 124e juu, mutta eihän siitä tuo 24e ole minulle tuloa, vaan se on ainoastaan läpi menevää ALV:ia. Eihän liikevaihtoonkaan merkitä tuota 124e tai ylipäänsä alvillista summaa? Jotenkin ihmetyttää, että jos ALV jätetään muutoin pois koko veroilmoitukselta (ja ainakin minä tähän asti myös tilinpäätöksestä) niin yhtäkkiä se otetaankin huomioon...?

Yritätkö siis sanoa, että esim:
Joulukuun 2014 ALV-velka: 5000e
Lähetetyt laskut, joita ei vielä 31.12.2014 maksettu: 1240e (sis. alv 24%)

Yllä olevan mukaan merkattaisiin kohtaan:
711 Myyntisaamiset 1240e
749 Lyhytaikaiset velat 5000e

Mitenkäs sitten esim. mahdollisesti liian vähän maksettujen ennakoverojen kanssa. Täytyykö nekin merkitä velkoihin arvioiden esim. laskurilla..?

[Savon Jussi]

18 § (30.12.2004/1304)
Laskennalliset verovelat ja -saamiset

Tuottojen ja niitä vastaavien veronalaisten tulojen samoin kuin kulujen ja niitä vastaavien verotuksessa vähennyskelpoisten menojen jaksotuseroista sekä kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista eroista johtuvat laskennalliset verovelat ja -saamiset saadaan erityistä varovaisuutta noudattaen merkitä omana eränään tuloslaskelmaan ja taseeseen.

Eli ko. pykälä kosekee kirjanpitoarvojen ja verotusarvojen väliaikasiten erojen sisältämiä laskennallisia veroja. Eli lähinnä tulee kysymykseen mm. poistoerot yms.

Normaalit alv:t ja laskennalliset tuloverot on ihan normaaleja velkoja ja saamisia. Myyntisaamisissa pitää olla se summa, jonka asiakas maksaa, alv:n osuus ko. summastahan on sitten sinun velkaasi verottajalle.

Pitää paikaansa, että tuloslaskelma menee alveitta ja pääosin tase, mutta rahoitus- ja velka-puoli meneekin bruttosummilla eli niillä summilla joilla rahakin liikkuu.

Myynnin kirjaat (kahdenkertainen) per myyntisaamiset 1240 an myynti 1000 an myynnin alv-velka 240.

[Katsu]

Löysinkin ja näissä ketjuissa on käsitelty samaa asiaa:
http://www.kirjanpitofoorumi.com/viewto ... f=1&t=2470
http://www.kirjanpitofoorumi.com/viewto ... 9&start=15

Jälkimmäisessä ketjussa on sama asia ja siinä oletkin vastannut seuraavasti:

Eli unohdetaanko ALV tässä tapauksessa niin kuin muutenkin koko veroilmoituksessa?

Ihmetyttää, että maksaako täällä kaikkien muiden asiakkaat laskunsa tosiaan aina samana vuonna, eikä mitkään siirry seuraavalle vuodelle?

Itse laittaisin alvittomin summin sekä myyntisaamiset että ostovelat.

Kyllä muillakin näitä myyntisaamisia/ostovelkoja on. Osa vaan taitaa tehdä kirjanpitonsa puhtaasti maksuperusteisesti, myyntisaamisista ja ostoveloista välittämättä. Päätoimisilla ammatinharjoittajilla harvoin on tarvetta yrittää siirtää tuloja pääomatuloiksi, koska pääomatulojen verotus on jo aika kovaa. Ihan mukavan siivun ansiotuloa pystyy ansaitsemaan ennen tuota 30% veroastetta. Sivutoimisilla ja muualta pääomatulon tappiota hankkineilla voi olla tarve pääomatulojen maksimointiin.

Kyseessä siis myös minulla yhdenkertainen kirjanpito, en tiedä vaikuttaako se mitenkään asiaan.. mutta kyllä todella ristiriitaista tietoa tästä on..
Muuttuuko siis asia yhdenkertaisessa, sillä olet tuohon vastannut siten, että summat laitettaisiin alvittomin summin eli ilman ALV:ia?

[Savon Jussi]

Itse en suostuisi tekemään yhdellekkään asiakkaalle yhdenkertaista kirjanpitoa. Siksipä automaattisesti mietin sitä, miten se kahdenkertaisessa menee. Kahdenkertaisessa kaikki nämä velat ja saamiset tulee automaatisesti oikein ja eri tilit samalla täsmättyä. Yhdenkertaisessa asiat pitää miettiä vähän eri tavalla. Eli jos laitta yhdenkertaisessa myyntisaamiset alvillisina, se sisältää alv-velkaa verottajalle kun taas kahdenkertaisessa velka kirjataan erikseen velkatilille ja saaminen on bruttona. Nettovarallisuuslaskennan kannalta yhdenkertaisessa taas on ihan sama onko saamissa alviton summa tai vaihtoehtoisesti alvillinen ja alv-velka erikseen velkapuolella.

[Katsu]

Ainoat asiat mitkä ovat olleet vuodenvaihteessa maksamatta, mitä tulee mieleen ovat:
- Myyntien ALV-velka vuoden viimeiseltä kaudelta.
- Muutamat maksamattomat myyntilaskut, joita asiakkaat eivät ole vielä maksaneet vuoden loppuun mennessä. (Palvelu suoritettu siis ennen vuoden päättymistä, mutta maksu ei ole tullut.)
- Ennakkoverot on tietysti maksettu, mutta mahdollisesti liian vähän maksetut/liikaa maksettuja veroja on aivan varmasti. Tuskin kukaan osaa maksaa sentilleen oikean määrän veroja, että "mätkyjä" tai palautusta ei tulisi senttiäkään. Tähän vaikuttaa toki myös se seikka, että yrittäjälle muitakin tuloja, jotka osaltaan myös vaikuttavat verojen määrään..

Tällaisen kohdan löysin veron ohjeistuksesta:

Myöskään liikkeen- tai ammatinharjoittajan maksuunpanematonta tuloverovelkaa tai -saamista ei oteta huomioon liikkeen- tai ammatinharjoittajan elinkeinotoiminnan nettovarallisuutta laskettaessa (KHO 1996/3409B).

http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_ver ... 2825845%29

Tarkoittaako tämä, että tuota viimeistä kohtaa listassani eli ennakkovero/tuloveroasiaa ei oteta huomioon mitenkään?

Kyseessä siis yhdenkertainen, maksuperusteinen kirjanpito. Mitä siis varallisuuslaskelmaan tulisi tapauksessa merkata?
Mikäli veroilmoituksessa pyydetään pääoma/tulovero-jako (yritystulo) kokonaan ansiotuloksi (5-lomake, kohta 395), niin onko varallisuuslaskelmalla mitään merkitystä?

[Katsu]

Eli tuon ylläolevan veron lainauksen perusteella, ennakkoveroja/mätkyjä/palautuksia ei otettaisin tähän huomioon...vai?

Mutta mites nuo muut yllä olevat kysymykseni.

Kiitos avusta tietämättömälle jo etukäteen

[rutja76]

Eli tuon ylläolevan veron lainauksen perusteella, ennakkoveroja/mätkyjä/palautuksia ei otettaisin tähän huomioon...vai?

Itse ammatinharjoittaja, maksuperusteinen yhdenkertainen kirjanpito, ei varastoja, ei poistoja.

Tasekirjaan (sekä 5-lomakkeeseen) laitan seuraavat:

Saamiset: myyntisaamiset, eli viime tilikautena asiakkaille lähetetyt laskut, jotka ei ollut vielä maksettu vuonna 2014 (koko summa alvineen)

Velat: lyhytaikaiset velat, eli minulle lähetetyt laskut, joiden eräpäivä oli vuoden 2015 (eli ei vielä maksettu vuonna 2014), kaikki summat alvineen PLUS tilitettävä alv-velka (olen vuosimenettelyssä, joten palautin alvia vasta vuonna 2015).

Tuloverovelkoja ei käsitellä siinä, eikä itse asiassa käsitellä minun tapauksessani millään tavalla 5-lomakkeessa. Koska minulla on esim. muita pääomatuloja (vuokratuloja), jotka ei kuulu ammatinharjoittajan toimintaan, on melko mahdotonta laskea tarkkaan pelkästään ammatinharjoittajaan liittyvät tuloverot, eli jätän 5-lomakkeen 365 Välittömät verot tyhjäksi enkä mainitse välittömiä veroja tasekirjassa (tästä soitettu ja varmistettu monta kertaa verotoimiston kanssa).

[rutja76]

Palaan tähän nyt koska taas olin yhteydessä verohallintoon asiasta, eli kuuluuko alv-velka lyhytaikaisiin velkoihin ja vastaus on EI.

Poiminta sivulta "5 Elinkeinotoiminnan veroilmoitus – liikkeen- tai ammatinharjoittaja, yksityiskohtainen täyttöohje 2018", kohdalla "12 Varallisuuslaskelma" (https://www.vero.fi/tietoa-verohallinno ... uslaskelma):

"Verovelat ja -saamiset
Nettovarallisuuslaskelmassa kirjanpitolain (5. luvun 18 §) mukaisia laskennallisia verosaamisia ei pidetä varoina eikä laskennallisia verovelkoja velkoina. Nettovarallisuuslaskelman ulkopuolelle jäävät myös mahdolliset tuloverovelat, joita ei ole määrätty maksettavaksi."

Kun alv-velka on laskennallista verovelkaa niin sitä ei pidetä velkana kun lasketaan varallisuuslaskelma.

[myokymia]

Palaan tähän nyt koska taas olin yhteydessä verohallintoon asiasta, eli kuuluuko alv-velka lyhytaikaisiin velkoihin ja vastaus on EI.

Poiminta sivulta "5 Elinkeinotoiminnan veroilmoitus – liikkeen- tai ammatinharjoittaja, yksityiskohtainen täyttöohje 2018", kohdalla "12 Varallisuuslaskelma" (https://www.vero.fi/tietoa-verohallinno ... uslaskelma):

"Verovelat ja -saamiset
Nettovarallisuuslaskelmassa kirjanpitolain (5. luvun 18 §) mukaisia laskennallisia verosaamisia ei pidetä varoina eikä laskennallisia verovelkoja velkoina. Nettovarallisuuslaskelman ulkopuolelle jäävät myös mahdolliset tuloverovelat, joita ei ole määrätty maksettavaksi."

Kun alv-velka on laskennallista verovelkaa niin sitä ei pidetä velkana kun lasketaan varallisuuslaskelma.

Kuten tässä ketjussa on aiemminkin tuotu ilmi, alv-velka ei ole KPL 5:18 mukaista laskennallista verovelkaa. Pykälähän kuuluu "Tuottojen ja niitä vastaavien veronalaisten tulojen samoin kuin kulujen ja niitä vastaavien verotuksessa vähennyskelpoisten menojen jaksotuseroista sekä kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista eroista johtuvat laskennalliset verovelat ja -saamiset saadaan varovaisuutta noudattaen merkitä omana eränään tuloslaskelmaan ja taseeseen.

Alv-velka tulee veroilmoitukselle kohtaan lyhytaikaiset velat.

[rutja76]

Onpas tämä mielenkiitoista kun sanoin selkeästi virkailijalle, että "laitanko 5-lomakkeessa lyhytaikaisiin velkoihin alv-velan, joka syntyi viime syksyn jaksossa (loka-joulukuu, maksan alvit neljännesvuosittain) ja jonka eräpäivä on 12.2.2019?" ja hän sanoi selvästi, ettei laiteta. Kumpi sitten on oikea käytäntö?

[4040]

Palaan tähän nyt koska taas olin yhteydessä verohallintoon asiasta, eli kuuluuko alv-velka lyhytaikaisiin velkoihin ja vastaus on EI.

Kyllä se ainakin kirjanpidossa kuuluu lyhytaikaisiin muihin velkoihin.

[rutja76]

Saisinko sitten konrkeettisia esimerkkeja siitä, mitkä ovat KPL 5:18 mukaisia laskennallisia verovelkoja?

[myokymia]

KPL 5:18 § mukaiset laskennalliset verovelat ja -saamiset kohdistuvat nimenomaan tuloveroihin ja jos niitä merkitään taseeseen tai tuloslaskelmalla, tulee ne näkyä omana rivinään (ei siis saa sisällyttää esim muihin velkoihin tai siirtovelkoinin). Jos näitä ei ole merkitty kirjanpitoon, tulee ne kirjanpitoasetuksen mukaan esittää tilinpäätöksen liitetiedoissa (KPA 2:6 §), tätä kyseistä vaatimusta ei siis kuitenakaan ole PMA:ssa.

Kirjanpitolautakunnalla on yleisohje laskennallisista veroveloista ja -saamisista, joten sinänsä näiden määritelmästä ei pitäisi olla hirveästi keskustelua; "Laskennalliset verovelat ovat tulevaisuudessa maksettavaksi tulevia veroja, jotka perustuvat veronalaisiin väliaikaisiin eroihin.
Laskennalliset verosaamiset ovat yhteisön hyväksi tulevaisuudessa tulevia veroja, jotka perustuvat:
a) verotuksessa vähennyskelpoisiin väliaikaisiin eroihin;
b) tulevaisuudessa käytettäviin verotuksellisiin tappioihin; ja
c) tulevaisuudessa käytettäviin verotukseen liittyviin hyvityksiin."

Veroilmoituksessa nettovarallisuuslaskelman ulkopuolelle jätetään nimenomaan nuo KPL 5:18 § mukaiset laskennalliset verovelat ja -saamiset. Koska veroilmoituksen nettovarallisuuden laskeminen perustuu lakeihin ja asetuksiin siinä missä verotus muutoinkin, tulee laista löytyä myös perustelut erien pois jättämiselle tai sisällyttämiselle kyseiseen laskelmaan. Kannattaa siis tutustua lakiin varojen arvostamisesta verotuksessa ja laskennallisten verojen osalta KHO 1.11.1996 taltio 3409 "Liikkeen elinkeinotoiminnan nettovarallisuutta ja sen myötä pääomatulo-osuutta vahvistettaessa ei vähennyskelpoisena velkana otettu huomioon sellaisia tilinpäätöksessä siirtovelkoihin kirjattuja laskennallisia verovelkoja, joita ei ollut maksuunpantu ennen verovuoden päättymistä"