Kirjanpitofoorumi

Asiakkaalla on maksuvaikeuksia, ja haluaisi maksaa laskunsa kahdessa osassa, osa tämän vuoden puolella ja loput alkuvuodesta. Meillä vaihtuu tilikausi vuoden vaihteessa. Laskun summa on merkittävä. Tämä on muuten ok, olettaen että maksu lopulta hoituu, mutta mietin kirjanpitoa ja alv:tä.

-Teenkö uuden laskun sille summalle, jonka pystyvät nyt maksamaan, ja sitten maksan alvit ainoastaan tästä summasta, vai

-mennäänkö alkuperäisellä laskulla, jolloin ilmeisesti maksaisimme alvin tammikuussa koko summasta, myös siitä osasta jota emme ole vielä saaneet?

-Kirjaanko puuttuvan maksusuorituksen tämän vuoden tilinpäätökseen myyntisaamisiin?

-Entä jos eivät maksa, kirjaanko sitten tappioksi?

Ensimmäinen kerta, kun meille käy näin ja olisin kiitollinen kommenteista, Miten tällaiset yleensä hoidetaan?

Suoriteperusteisessa kirjanpidossa koko myyntilasku kirjataan myynniksi sille tilikaudelle milloin suorite on asiakkaalle luovutettu. Viimeistään tilinpäätöksessä koko myyntilasku kirjataan myynteihin ja myyntisaamisiin (ja tilitetään alv koko laskun summasta). Uusia laskuja ei tule kirjoittaa, vaan kaikki tapahtuu alkuperäisen laskun avulla.

Tilinpäätökseen jää myyntisaamisiin se osuus laskun summasta mitä ei ole tilinpäätöshetkeen mennessä maksettu.

Mikäli loppuosaan ei koskaan tule maksua, kirjataan se luottotappioksi.

Kaunis kiitos selkeästä vastauksesta! Harmittaa maksaa alveja ja yhteisöveroa suorituksesta jota ei olla saatu, mutta minkäs teet. Ei voi kuin luottaa siihen että suorituksen loppuosa tulee alkuvuodesta.

Kysyisin vielä, että missä vaiheessa saamisen voi kirjata luottotappioksi? Eli miten kauan sitä olisi järkevää odottaa?

makane kirjoitti: ↑22 Joulu 2020, 13:34 Kaunis kiitos selkeästä vastauksesta! Harmittaa maksaa alveja ja yhteisöveroa suorituksesta jota ei olla saatu, mutta minkäs teet. Ei voi kuin luottaa siihen että suorituksen loppuosa tulee alkuvuodesta.

Kysyisin vielä, että missä vaiheessa saamisen voi kirjata luottotappioksi? Eli miten kauan sitä olisi järkevää odottaa?

Laki elinkeinotulon verottamisesta 2:17 §:n mukaan vähennyskelpoinen menetys on mm "myyntisaamisten arvonalenemiset". Verottajan ohjeistuksen mukaan myyntisaamisen arvonalentuminen "saadaan vähentää verotuksessa siltä osin kuin suoritusta ei perustellusti enää odoteta kertyvän ja arvonaleneminen on ilmeinen". Edelleen ohjeessa todentaan "Näyttönä arvonalenemisen ilmeisyydestä voidaan pitää esimerkiksi sitä, ettei saamista ole perimisyrityksistä huolimatta maksettu." Tuo perintäyritys on kuitenkin vain esimerkki. Tässä kirjanpitovelvollinen voi käyttää omaa järkeä ja myyntisaamiset voi kirjata luottotappioihin sitä mukaan kun on suht varma että maksuja ei enää tule.

Verottaja on toki näiden osalta hieman konservatiivisempi kuin kirjanpitolaki. Kirjanpidon varovaisuuden periaate edellyttää, että epäkurantteja saamisia ei tilinpäätökseen jätetä, eli saamiset kirjattaisiin alas jos on todennäköistä että maksua ei enää kerry. Toki myös verotuksessa myyntisaamisten alaskirjaukselle on matalampi kynnys kuin muilla saamisilla, joiden alaskirjauksen edellytyksenä on "lopulliseksi todetut arvonalentumiset", kun myyntisaamisista tuo sana lopullinen on jätetty tarkoituksella pois.