Kirjanpitofoorumi

Mikä on varaston arvo, kun myymäni tuotteet eli paidat ovat maksaneet eri aikoina eri verran niitä ostaessani? Lisäänkö vain yhteen kaikkien ostettujen hinnan ja jaan paitojen määrällä vai pitääkö eri hintaiset eritellä erikseen? Myyntihinta jolla myyn ne eteenpäin on aikalailla sama.

Yrittäjä kirjoitti:Mikä on varaston arvo, kun myymäni tuotteet eli paidat ovat maksaneet eri aikoina eri verran niitä ostaessani? Lisäänkö vain yhteen kaikkien ostettujen hinnan ja jaan paitojen määrällä vai pitääkö eri hintaiset eritellä erikseen? Myyntihinta jolla myyn ne eteenpäin on aikalailla sama.

Tässä on hyvä professori Leppiniemen artikkeli aiheesta:

http://www.tilisanomat.fi/lehti/article ... 254&v=2004

Varsinkin tuo loppupäässä oleva Tehtävä 1 valaisee asiaa mukavasti.

VesaL kirjoitti:

Yrittäjä kirjoitti:Mikä on varaston arvo, kun myymäni tuotteet eli paidat ovat maksaneet eri aikoina eri verran niitä ostaessani? Lisäänkö vain yhteen kaikkien ostettujen hinnan ja jaan paitojen määrällä vai pitääkö eri hintaiset eritellä erikseen? Myyntihinta jolla myyn ne eteenpäin on aikalailla sama.

Tässä on hyvä professori Leppiniemen artikkeli aiheesta:

http://www.tilisanomat.fi/lehti/article ... 254&v=2004

Varsinkin tuo loppupäässä oleva Tehtävä 1 valaisee asiaa mukavasti.

Artikkelista voisi painottaa erästä kohtaa:

Vaihto-omaisuuteen kuuluvat samanlajiset hyödykkeet voidaan arvostaa FIFO-periaatteella (ensiksi tulleet hyödykkeet on ensiksi käytetty) tai LIFO-periaatteella (viimeksi tulleet hyödykkeet on ensiksi käytetty) tai keskihintaperiaatteella. Elinkeinoverotuksessa hyväksytään vain FIFO-periaate. Tästä syystä valitseminen myös kirjanpitoperiaatteeksi on käytännöllistä ja suositeltavaa.

Eli jos haluaa säätää mahdollisimman vähän, kannattaa käyttää FIFO-periaatetta. Suomi on siitä kummallinen maa, että kirjanpidossa saa tehdä toista ja verotuksessa toista (HSE:llä aikanaan joku opettajista sanoi, että Suomessa on kansainvälisesti mitattuna erittäin monimutkainen kirjanpito- ja verolainsäädäntö, ja kuriositeettina etenkin se, että on paljon asioita, joissa kirjanpidossa sallittu temppu ei olekaan sallittu verotuksessa). Tuo varaston arvotus on yksi hyvä esimerkki: vaikka kirjanpitolaki sallii useita eri tapoja, verotuksessa sallitaan [käytännössä] vain yksi tapa (Laki elinkeinotulon verottamisesta, luku 2 pykälä 28). http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1968/19680360