Oy harjoittaa sivutoimintana virtuaalivaluuttojen louhintaa. Verohallinto on määritellyt, että louhitut virtuaalivaluutat ovat meidän tapauksessa rahoitusomaisuutta ja käsittääkseni kuuluvat pysyvien vastaavien sijoituksiin, koska niitä on tarkoitus säilyttää pitkään. Mutta kirjausten tekeminen mietityttää.
Ohjeen mukaan louhimalla saatu virtuaalivaluutan arvo saamishetkellä on samalla niiden hankintahinta verotuksessa. Meneekö oikein, jos teen kirjaukset
D Sijoitukset
K Liiketoiminnan muut tuotot
Tällainen kirjaus siis tulisi aina silloin, kun valuuttaa siirretään yhtiön kryptovaluuttatilille, noin kerran kuukaudessa.
Louhintaan käytetty sähkö ja muut kustannukset ovat toki vähennyskelpoisia ja kirjataan normaalisti kuluihin, tosin ALV:a näistä ei saa vähentää.
Kiitos jos voit auttaa!
Virtuaalivaluuttojen louhinta
Re: Virtuaalivaluuttojen louhinta
En ole ekspertti aiheen suhteen, mutta tuo kirjaus vaikuttaisi loogiselta.
Arvonlisäveroa ei tosiaan näissä liiku, koska kryptovaluutat lasketaan rahoituspalveluksi ja verottajan ohje listaa nämä kohdat:
Arvonlisäveroa ei tosiaan näissä liiku, koska kryptovaluutat lasketaan rahoituspalveluksi ja verottajan ohje listaa nämä kohdat:
Kirjauksen ajankohtaan liittyen jäin miettimään, onko oikea kirjaushetki jo se hetki kun louhinnasta saatu palkkio saapuu krypto-lompakkoon (eikä vasta siinä kohtaa, kun se siirretään sieltä eteenpäin)?4 Virtuaalivaluutta arvonlisäverotuksessa
4.1 Rahoituspalvelut arvonlisäverotuksessa
Arvonlisäverotuksen yleinen, alueellinen ja aineellinen, soveltamisala on määritelty arvonlisäverolain (1501/1993, AVL) 1 §:ssä. Säännöksen mukaan valtiolle suoritetaan arvonlisäveroa liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaroiden ja palvelujen myynnistä.
Rahoituspalvelujen myynnistä ei suoriteta arvonlisäveroa (AVL 41 §). Rahoituspalvelut on määritelty arvonlisäverolain 42 §:ssä. Rahoituspalveluna pidetään:
luotonantoa ja muuta rahoituksen järjestämistä
luotonantajan harjoittamaa luoton hallintaa
maksuliikettä
valuutanvaihtoa
arvopaperikauppaa
takaustoimintaa
Arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EY) 135 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaan jäsenvaltioiden on vapautettava arvonlisäverosta liiketoimet, mukaan lukien välitys, jotka koskevat talletus- ja käyttötilejä, maksuja, tilisiirtoja, saamisia, shekkejä ja muita siirrettäviä asiakirjoja, lukuun ottamatta saamisten perimistä.
Arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EY) 135 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan jäsenvaltioiden on vapautettava arvonlisäverosta liiketoimet, mukaan lukien välitys, jotka koskevat valuuttaa sekä laillisina maksuvälineinä käytettäviä seteleitä ja kolikoita, lukuun ottamatta keräilykolikoita ja -seteleitä eli kulta-, hopea- ja muita metallikolikoita ja seteleitä, joita ei tavallisesti käytetä laillisina maksuvälineinä tai jotka ovat numismaattisesti arvokkaita kolikoita.
Maksuliike
Rahoituspalveluna pidetään AVL 42 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan maksuliikettä. Verotonta maksuliikettä ovat mm. maksujen välityspalvelut sekä maksuvälineiden hoitaminen ja liikkeellelasku. Maksujen välityspalveluja ovat esimerkiksi tilisiirrot. Maksuvälineitä ovat esimerkiksi luottokortit ja matkasekit.
Valuutanvaihto
Rahoituspalveluna pidetään valuutanvaihtoa (AVL 42 §:n 1 momentin 5 kohta). Valuutanvaihto on verotonta omaan tai asiakkaan lukuun. Valuutan myynnin ja välityksen lisäksi verottomuuden on katsottu koskevan sellaisen elinkeinonharjoittajan myymää palvelua, jonka kaupankäyntijärjestelmässä asiakkaat, yleensä pankit, käyvät kauppaa valuutalla ja valuuttatermiineillä muiden asiakkaiden kanssa (KHO 5.5.2003 taltio 1098).