Tilkkari kirjoitti: ↑22 Touko 2019, 16:48
Luonnollisesti tiedän, eikä sitä ole tarkoitettukaan kevein perustein tehtäväksi.
Laissa on määritelty kuka käyttää valtaa, kuka on vastuussa ja miten näihin saa muutoksen.
Yhtiökokouksessa sitten jos olet sitä mieltä, että hallitus ja isännöitsijä ovat toimineet epäasiallisesti, esität ettei vastuuvapautta myönnetä, äänestetään hallitus vaihtoon, hyväksytään isommat urakat tai velvoitetaan hallitus kilpailuttamaan ne ja reklamoimaan virheistä jne.
Prosessit on määritelty selvästi laissa sekä se kenellä on vastuu ja valta sekä kuinka nämä saadaan muutettua.
Jos yhtiön osakkeenomistajat ovat tyytyväisiä urakoiden hinta- ja laatutasoon, niin yhden osakkaan eriävä mielipide ei siinä toki kauheasti paina, mutta tällöin tulee mieleen lähinnä se, onko erimielinen osakas perustellusti eri mieltä. Tietysti tilanteet joissa hallitus ja isännöitsijä ovat yhden suuremman osakkaan takana, on yksittäinen osakas hieman heikossa asemassa.
Mikä on "kevein perustein"? Juuri tuo on mielestäni se ongelma, kun mitään rajoja ei määritelty ts. kynnystä. Mielestäni asioista tulisi säätää kuten verotuksesta eli mätkyjä tulee jos jonkinmoista, kun alkaa sakkaamaan.
Tuosta tulee mieleen lähinnä se, että Suomi on melko paratiisi tällaiselle venkoilulle. Ja tuo vastuu, kun sitä ei tarvitse kantaa enne kuin tuomioistuimen päätöksellä. Se on kumma miten siitä jaksetaan puhua ja jopa kauhistella, ettei kukaan lähde näihin hallitushommiin, kun vastuut on niin kovat.
Mielipide ei tosiaan paina ellei sitten omista sitä 10 %, jolloin mielipiteellä ei ole edelleenkään merkitystä vaan se on pakko tehdä tilintarkastus, jos osakas vaatii.
Tarkastaja sitten kertoo mielipiteensä toiminnasta.
Vastuuvapaudesta on kyllä äänestetty, mutta kuten kaikki muukin, niin ihmiset ei ota kantaa. Eivät uskalla, eivätkä toisaalta halua, jos asia ei suoranaisesti kosketa heitä esim. jokin peruskorjaus ei kosketa heitä.
Yhtiökokouksen kutsu ja liitteet tulisi toimittaa 14 päivää ennen kokousta.
Kutsu tuli, mutta keskeiset liitteet tulevan peruskorjausohjelman vastikevaikututuksista, urakkatarjouksesta, hyvityksistä jne vasta 2 päivää ennen kokousta.
Mielestäni täysin väärin toimittu.
Eräs osakas oli remontoinut kylppärin 2007 ja sai noin 2000 hyvitystä, kun taas 2008 remontoinut joutui maksamaan 1500. Alunperin 2008 olisi joutunut maksamaan peräti 4500 kph-peruskorjausohjelman remonteista, mutta jelppasin hieman hyvitysvaatimuksessa ja otin siis käytännössä itselleni maksettavaa.
Tärkeää huomata, että hyvitykset myönnettiin siis täysin eri perustein (kaveri ja einiinkaveri) eikä yhdenvertaisuus toteutunut.
Kaikkein jännintä tuossa oli se, että 2007 yhtiö oli vastaanottanut vastikkeetonta työtä ko. remontissa, josta se nyt maksoi täyden hinnan vastikehyvityksinä. Lukee muistaakseni ihan kutsussa tai pöytäkirjassa, että tällä maksetaan nyt se työ.
Verottaja oli asiasta jopa kiinnostunut.