Kirjanpitofoorumi

Näin sinällään yksinkertaisiin asioihin en ole löytänyt tietoa mistään, joten kysyn täältä.

Jos yritys ei ilmottaudu alv-velvolliseksi ja myynti jää alle sen maagisen 8500€, tarkoittaako tämä sitä, että yritys ei saa myöskään palautuksena itse maksamiaan alveja esimerkiksi hankinnoista ja ostoista? Vähentäähän niitä varmaan ei saa ainakaan, koska ei ole mistä vähentää?

Jos edellä mainitun kaltainen yritys on olemassa, ja tällä on enemmänkin ostoja, eikö tämän kannata ilmottautua alv-velvolliseksi, koska tällöin tämä saa alarajahuojennuksena maksamansa alvit takaisin? Ja näin ostojen alvit sai vähentää? Hmm... vai tuleeko se hyöty kuitenkaan täysimääräisenä...?


Tässä saattaa kyllä nyt oma logiikka jotenkin pettää, toivottavasti osaatte selventää. Sen paremmin ammattikorkeassa kuin yliopistossakaan ei kauppatieteiden puolella tämä kyllä tullut selväksi.

Jos yritys ei ilmottaudu alv-velvolliseksi ja myynti jää alle sen maagisen 8500€, tarkoittaako tämä sitä, että yritys ei saa myöskään palautuksena itse maksamiaan alveja esimerkiksi hankinnoista ja ostoista? Vähentäähän niitä varmaan ei saa ainakaan, koska ei ole mistä vähentää?

Juuri näin, eli jos ei ole alv-rekisterissä ei voi myöskään tehdä alv-vähennyksiä hankinnoista.

Jos edellä mainitun kaltainen yritys on olemassa, ja tällä on enemmänkin ostoja, eikö tämän kannata ilmottautua alv-velvolliseksi, koska tällöin tämä saa alarajahuojennuksena maksamansa alvit takaisin? Ja näin ostojen alvit sai vähentää? Hmm... vai tuleeko se hyöty kuitenkaan täysimääräisenä...?

Tarkastellaan asiaa vaikka käytännön esimerkin kautta:

1. Yritys A ei ole alv-velvollinen
Tapahtumat:
-Yritys A ostaa tuotteita hintaan 124 € (hinnassa on mukana alv mutta A ei saa vähentää sitä)
-Yritys A myy palvelujaan hintaan 200 € yritykselle B (alvia ei hinnassa)
-Yritys A myy palvelujaan hintaan 100 € kuluttajalle C (alvia ei hinnassa)
Lopputulema:
Yrityksen tilikauden tulos on 176 €. Yritys B joutuu maksamaan palvelusta 200 €, koska kauppasummassa ei ole arvonlisäveron osuutta minkä se saisi vähentää. Jos summa olisikin alvillinen, se voisi maksaa 48 € enemmän eli 248 € ja lopputulos olisi B:n kannalta sama koska se saisi 48 € vähennyksiinsä. Kuluttaja C ei kuitenkaan olisi tyytyväinen jos A olisi alv-rekisterissä, koska silloin kuluttaja joutuisikin maksamaan tuotteestaan 24 € enemmän eli 100 € + alv 24 € = 124 € saamatta mitään alv-vähennyksiin. Voidaan siis todeta että kuluttajan kannalta on edullisempaa, jos yritys A ei ole alv-rekisterissä (olettaen ettei A:n myynti ylitä 8500 € rajaa). Jos pääosa myynnistä siis tapahtuu kuluttajien suuntaan, on järkevää pysyä poissa alv-rekisteristä niin kauan kuin 8500 € raja ei ylity. Jos pääosa myynnistä tapahtuu muille yrityksille, on alv-rekisteriin liittyminen järkevää.

2. Yritys A on alv-velvollinen
Tapahtumat:
-Yritys A ostaa tuotteita hintaan 100 € + alv 24 €
-Yritys A myy palvelujaan yritykselle B hintaan 200 € + alv 48 €
-Yritys A myy palvelujaan kuluttajalle C hintaan 100 € + alv 24 €
Lopputulema:
Yrityksellä on vähennettävää alvia 24 € ja maksettavaa alvia 72 €. Kun maksettavasta vähennetään vähennettävä alv, jää alv-velaksi 48 €. Yritys ei joudu kuitenkaan maksamaan summaa, koska hakee sen alv-alarajahuojennuksena itselleen takaisin. Yritys B on tyytyväinen, koska sille jää ostetun palvelun reaalihinnaksi 200 € sen jälkeen kun se on tehnyt oman alv-vähennyksensä. Kuluttaja C ei ole tyytyväinen, koska joutuu maksamaan suuremman hinnan tuotteesta.