Tilanne on että aviopari on eronnut. Miehellä on maatalousyritys (tmi). Eron yhteydessä nainen vaihtuu yrityksen jatkajaksi, tietysti eri y-tunnuksella. Erossa on jaettu niin että mies saa kaluston ja nainen maatilan, nainen vastaa maatalouden veloista. Nämä kaikki ovat näkyneet miehen yrityksen taseella.
Kysymys kuuluu, että kuinka velat kirjataan alussa? Jos velat pyörivät kirjanpidossa, vastatilin täytyy olla yksityistili mutta ei kai velat silloin kuulu yritykselle?? Jos velka on yksityistä, ovatko korotkaan vähennyskelpoisia?
Maatilarakennusta on poistamatta vähemmän kuin mitä velkaa on.
Etukäteen kiitos vastauksista!
Velka ilman vastinetta
Re: Velka ilman vastinetta
Eikö kukaan tosiaan voi auttaa..?
Re: Velka ilman vastinetta
Jaon jälkeen maatila ja velat ovat naisen henkilökohtaista omaisuutta.
Amatöörinä sanoisin että nainen voi siirtää maatilan yksityissijoituksena toiminimelle.
Samoin velat, jos ne liittyvät maatalouden yritystoimintaan.
Poistoista sanoisin että ne "alkavat alusta", eli miehen toiminimessä tehtyjä poistoja ei huomioida. Maatilan arvo on varmaan jotenkin määritelty jaossa? Tuota arvoa luultavasti käytetään yksityissijoituksen yhteydessä.
Muista, että toiminimi ei ole oikea yritys, toiminimen velat ovat samalla henkilön omia velkoja.
Amatöörinä sanoisin että nainen voi siirtää maatilan yksityissijoituksena toiminimelle.
Samoin velat, jos ne liittyvät maatalouden yritystoimintaan.
Poistoista sanoisin että ne "alkavat alusta", eli miehen toiminimessä tehtyjä poistoja ei huomioida. Maatilan arvo on varmaan jotenkin määritelty jaossa? Tuota arvoa luultavasti käytetään yksityissijoituksen yhteydessä.
Muista, että toiminimi ei ole oikea yritys, toiminimen velat ovat samalla henkilön omia velkoja.
Re: Velka ilman vastinetta
Kiitos vastauksistasi! Voisin tosiaan kirjata rakennukset/yksityistili ja kai sitten niinkin että yksityistili/velka.
Siksi tätä pähkäilen että jos taseessa ei ole rakennuksia, niin niihin kohdistuvia kulujakaan ei kai saa vähentää verotuksessa?
Ja korotkin tietysti olisi hyvä vähentää..
Mutta noista poistoista.. Ei kai samaa asiaa voi vähentää kahta kertaa verotuksessa?
Maatilan arvoa ei ole määritelty missään (?) Osituksessa oli vain eritelty mitä mies saa ja että loppu omaisuus ja velat jäävät naiselle. Y-lomakkeella on ilmoitettu että toiminta siirtyy henkilöltä toiselle ja siksi mielestäni voisi olla oikein että miehen taseessa näkyvä rakennuksen poistamatta oleva osa siirtyy naisen taseelle. Kuulostaako tämä teistä järkevältä?
Siksi tätä pähkäilen että jos taseessa ei ole rakennuksia, niin niihin kohdistuvia kulujakaan ei kai saa vähentää verotuksessa?
Ja korotkin tietysti olisi hyvä vähentää..
Mutta noista poistoista.. Ei kai samaa asiaa voi vähentää kahta kertaa verotuksessa?
Maatilan arvoa ei ole määritelty missään (?) Osituksessa oli vain eritelty mitä mies saa ja että loppu omaisuus ja velat jäävät naiselle. Y-lomakkeella on ilmoitettu että toiminta siirtyy henkilöltä toiselle ja siksi mielestäni voisi olla oikein että miehen taseessa näkyvä rakennuksen poistamatta oleva osa siirtyy naisen taseelle. Kuulostaako tämä teistä järkevältä?
Re: Velka ilman vastinetta
Sanoisin että poistot alkavat alusta koska kyseessä on eri toiminimi.
Ihan samalla tavalla kuin jos yritys myisi kalustoa toiselle yritykselle, niin tämä toinen yritys tekee poistot ostohinnan perusteella, riippumatta siitä paljonko kalustosta oli tehty poistoja edellisellä omistajalla.
Varmista asia kuitenkin esim kirjanpitäjältä.
Ihan samalla tavalla kuin jos yritys myisi kalustoa toiselle yritykselle, niin tämä toinen yritys tekee poistot ostohinnan perusteella, riippumatta siitä paljonko kalustosta oli tehty poistoja edellisellä omistajalla.
Varmista asia kuitenkin esim kirjanpitäjältä.
Re: Velka ilman vastinetta
Osaisiko joku vielä sanoa, että mistä kiinteistön arvon tietää, kun sitä ei ole ostettu vaan se on saatu osituksessa, jolloin sen arvoa ei ole määritelty?
Re: Velka ilman vastinetta
Varallisuusverolain 11. pykälän mukaan yrityksen varoihin kuuluva omaisuus arvostetaan siihen käypään arvoon, mikä sillä oli verovuoden päättyessä omistajan hallussa ja sillä paikalla, missä oli. Käypä arvo tarkoittaa omaisuuden todennäköistä luovutushintaa, hintaa joka hyödykkeestä voidaan myytäessä kohtuudella saada. Kiinteistöjen osalta todennäköisestä luovutushinnasta voi esittää näyttöä esimerkiksi kiinteistönvälittäjän antamilla arviokirjoilla tai muilla selvityksillä vastaavanlaisten kiinteistöjen luovutushinnasta.Kelonen kirjoitti:Osaisiko joku vielä sanoa, että mistä kiinteistön arvon tietää, kun sitä ei ole ostettu vaan se on saatu osituksessa, jolloin sen arvoa ei ole määritelty?