|
Hei!
Löysin WsoyProsta tähän liittyvän tekstin, mutta se on sen verran sekava etten oikein osaa tulkita sitä kunnolla:
"EVL:n ja TVL:n välinen rajanveto vaikuttaa myös siihen, sisällytetäänkö tulo sellaiseen yritystuloon, joka luonnollisen henkilön ja kuolinpesän verotuksessa jaetaan ansiotuloon ja pääomatuloon. Jos luonnollisen henkilön omistama kiinteistö kuuluu elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, kiinteistöstä saadut vuokratulot kuuluvat siihen yritystuloon, joka jaetaan pääomatuloon ja ansiotuloon. Jos taas kysymyksessä on muun toiminnan tulolähteeseen luettava kiinteistö, siitä saatu vuokratulo on suoraan pääomatuloa.
Monessa tapauksessa ei kuitenkaan ole asiallista merkitystä sillä, sovelletaanko EVL:a vai TVL:a. Säädösten rajausongelma ei ehkä tällöin tule verotuksessa lainkaan erikseen pohdittavaksi. Erimielisyydet oikeasta tulolähteestä liittyvät yleensä yksittäiseen erityiskysymykseen, jolla tuossa tilanteessa on veroseuraamusten kannalta merkitystä.
Sillä seikalla, että verovelvollisen verotus on tosiasiallisesti toimitettu esim. EVL:n mukaan, ei välttämättä ole ratkaisevaa merkitystä myöhemmän vuoden lainvalinnan kannalta, varsinkaan silloin, kun kysymykseen ei ole aiemmin otettu erityisesti kantaa ja toisen lain, TVL:n, soveltamista koskevaa käytäntöä on pidettävä vakiintuneena (ks KHO 1998/1922). Luottamusperiaatteen valossa on aiemmalle verokohtelulle kuitenkin syytä antaa jonkinasteista suojaavaa merkitystä.
EVL:n, TVL:n ja MVL:n soveltamisalat määräytyvät tulonhankkimistoiminnan luonteen mukaan. Lähtökohtana on näin ollen se, ettei tulonsaajan oikeudellisella muodolla ole merkitystä. Vuoden 1993 verouudistuksessa ei päädytty sääntelyyn, jonka mukaan osakeyhtiöiden verotus tapahtuisi aina EVL:n mukaan. Päinvastoin eräät TVL:n säännökset nimenomaisesti osoittavat, että lakia säädettäessä on oletettu mm yhteisöjen voivan tulla verotetuksi TVL:n mukaan. Esim. luovutusvoiton laskemista koskevassa TVL 46.1 §:ssä nimenomaisesti todetaan, ettei siinä säädettyjä hankintameno-olettamia sovelleta yhteisön tai henkilöyhtiön saamiin luovutusvoittoihin. Näin ollen voidaan tietyissä tilanteissa katsoa, ettei esim. osakeyhtiö ole elinkeinonharjoittaja tai että sillä on elinkeinotoiminnan ohella myös TVL:n mukaan verotettavaa muuta toimintaa.
Kirjanpidon kattavuuden puolesta yksityiset liikkeenharjoittavat ovat eri asemassa kuin yhtiöt ja muut oikeushenkilömuotoiset yritykset.
Yksityinen liikkeen- tai ammatinharjoittaja on kirjanpitovelvollinen vain tästä toiminnastaan ja näin ollen hänen tilinpäätöksensä kattaa vain elinkeinotoiminnan. Oikeushenkilön kirjanpitovelvollisuus ei sen sijaan rajoitu vain liike- ja ammattitoimintaan, vaan käsittää kaiken muunkin toiminnan. Lähtökohta on näin ollen se, ettei yksityisliikkeen tulos sisällä henkilökohtaisia tuloja, kun taas yhtiön vuositulos voi elinkeinotulon ohella sisältää myös muuhun toimintaan eli henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvia tuloja. Vuoden 1993 uudistuksessa tulolaji- ja tulolähdejako muuttuivat olennaisesti. Merkittävää on mm se, ettei enää ole erillisiä kiinteistötulolähteitä, vaan elinkeinotoimintaan liittymättömät ns erilliskiinteistöt kuuluvat muun toiminnan eli henkilökohtaiseen tulolähteeseen. Perusasetelma EVL:n ja TVL:n välisessä rajanvedossa on kuitenkin pitkälti sama kuin EVL:n ja ETVL:n soveltamisalojen välillä.
Näin ollen on ilmeistä, että esim. kiinteistön elinkeinotulolähteeseen kuulumista koskevalla aikaisemmalla oikeuskäytännöllä on edelleenkin merkitystä. Sama koskee myös kysymystä, milloin verovelvollista on pidettävä elinkeinonharjoittajana.
Toisaalta monet niistä syistä, jotka aikanaan muovasivat elinkeinotoiminnan rajaa, ovat poistuneet. Tämä koskee mm korkomenojen ja luovutusvoittojen käsittelyyn aiemmin liittyneitä veronäkökohtia. Aikaisemman oikeuskäytännön ennustearvoon on siten suhtauduttava varauksellisesti. "
Lähde: WsoyPro yritysonline
Joku osakeyhtiöiden kirjanpitoa ja verotusta enemmän tunteva osaisi varmasti vastata tähän paremmin!
|